Ilmanpuhdistimien hankinnoista on käyty yleistä keskustelua erilaisilla foorumeilla. Muun muassa eri kaupungeissa ja kunnissa puheissa on noussut esille ilmanpuhdistimien rooli osana ilmalevitteisten tautien torjuntaa. Monitieteisessä *E3 Pandemic Response and Enterprise Solutions -projektissa laadittiin ohjeistus siitä, miten toimia ilmanlaadun parantamista harkittaessa.
Lokakuussa 2024 päättyneen E3-projektin päätuloksina vahvistettiin, että virukset leviävät ilmateitse, ja että ilmanpuhdistuksella on merkittävää vaikutusta ilmalevitteisen tautien leviämisen ehkäisemiseen.
Kun ilmanpuhdistimia otetaan käyttöön, on syytä huomioida seuraavat asiat:
1. Ilmanvaihdon toimivuus
Rakennuksen ilmanvaihdon toimivuus tulee varmentaa. Ilmanvaihdon toiminta on mahdollista tarkastaa esimerkiksi teettämällä tiloille ilmanvaihdon katsastus. Jos ilmanvaihto ei toimi tarkoituksen mukaisesti, tulee tehdä tarvittavat ilmanvaihdon korjaustoimenpiteet.
2. Infektioriskikartoitus
Mikäli havaitaan, että rakennuksen ilmanvaihto ei ole riittävä, tai ilmanpuhtautta halutaan parantaa esimerkiksi infektioaikoina, tulisi tiloihin tehdä infektioriskikartoitus. Infektioriskikartoituksen perusteella löydetään tilat, joissa ilmanpuhdistimilla voidaan saavuttaa parannusta olosuhteisiin. Riskikartoituksessa selvitetään, kuinka paljon rakennuksen eri tiloissa on käyttäjiä samanaikaisesti, millaista toiminta eri tiloissa on ja kuinka kauan tiloissa viivytään.
Riskikartoitus tulee toteuttaa tilojen käyttäjien näkökulmasta huomioiden missä käyttäjät liikkuvat ja oleskelevat päivän aikana. Jos kartoitus kohdentuu ainoastaan yhteen tilaan, haluttua vaikutusta ei saavuteta.
3. Ilmanpuhdistimien sijoittelu
Ilmanpuhdistimet sijoitetaan optimaaliseen paikkaan suhteessa kunkin tilan tulo- ja poistoilmanvaihtoon.
4. Ilmanpuhdistimien valinta ja mitoitus
Ilmanpuhdistimien valinnassa tulee huomioida se, että ilmanpuhdistin tuottaa riittävästi puhdasta ilmaa suhteessa tilan kokoon ja perusilmanvaihtoon. Jos ilmanpuhdistimen teho ei ole riittävä suhteessa näihin tekijöihin, ei saavuteta toivottua vaikutusta ilmanlaatuun.
Ilmanpuhdistimien mitoituksen tulisi tehdä asiantuntija, joka hallitsee sisäilman infektioriskien kartoituksen ja tuntee ilmanpuhdistimien mitoitusperiaatteet.
5. Ilmanpuhdistimen käyttö
Lopulta ilmanpuhdistimien käytöstä vastaavat tilan käyttäjät. Jotta ilmanpuhdistimilla voidaan saavuttaa haluttu vaikutus ilmanpuhtauteen, tulee varmistaa, että ilmanpuhdistimet ovat ja pysyvät suunnitelman mukaisesti päällä oikein mitoitetulla teholla.
6. Ilmanpuhdistimien huolto
Ilmanpuhdistimien huolto tulee varmistaa optimaalisen toiminnan varmistamiseksi. Huoltotoimenpiteet voivat edellyttää muun muassa suodattimien vaihtoa määräajoin.
Jari Erkkilä, Tamlink, E3-hankkeen koordinaattori, jari.erkkila@tamlink.fi
Piia Sormunen, Tampereen yliopiston E3 -hankkeen tutkimuksen vastuullinen johtaja, talotekniikka, piia.sormunen@tuni.fi
Inga Ehder-Gahm, VTT, erikoistutkija, inga.ehder-gahm@vtt.fi
*Tietoa E3 Pandemic Response and Enterprise Solutions-hankkeesta:
E3 oli kokoluokaltaan yksi suurimmista Suomessa koskaan käynnistyneistä yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välisistä hankkeista. E3-hankkeen budjetti oli 12 miljoonaa euroa ja kesto kolme ja puoli vuotta. Hanke oli Business Finlandin ja mukana olevien yritysten yhteisesti rahoittama.
CleverHealth Network- ja Indoor Air Quality ecosystem (IAQe) ekosysteemien yhdessä rakentamassa monialaisessa hankkeessa oli mukana kaikkiaan 22 suomalaista yritystä sekä seitsemän tutkimuslaitosta. Hanketta koordinoivat Tamlink Oy ja Spinverse Oy.
Hankkeessa mukana olevat yritykset: Afry Oy, Air0 Oy, Airlyse Oy, Alme Solutions Oy, AW2 Architects Oy, Biomensio Oy, Cleamix Oy, Filterpak Oy, Granlund Oy, HUS, Halton Oy, Inspector SEC Oy, Kone Oyj, Lumikko Oy, Ramboll Finland Oy, Olfactomics Oy, Royal Caribbean Group Oyj, EG Finland Oy, Rune & Berg Oy, Roche Diagnostics Oy, Vetrospace Oy, Lifa Air Oy
Mukana olevat tutkimusorganisaatiot: Tampereen yliopisto, Teknologian Tutkimuskeskus VTT, Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tampereen ammattikorkeakoulu, Työterveyslaitos ja Helsingin yliopistollinen sairaala.
Comments